Neljäs viikko jo menossa, meneepä aika nopeasti. Alician kanssa nukuttiin aamulla pitkään. Ei mitään kiirettä minnekään. Yöllä oli tosi kuuma ja tälle päivällekin luvattiin 32 astetta lämmintä. Siihen kun lisää ilman kosteuden niin johan on kuuma. Liian kuuma. Todellisuudessa lämpötila ei noussut niin korkealle ja vaikka ilma olikin kostea, ei kuumuus ollut paha ollenkaan. Tänään tuuli reippaasti.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Aamiaiseks saatiin taas toasteja. En kyllä ymmärrä tätä näitten hygieniakäsitystä. Se margariini oli varmaan seissyt monta tuntia siinä pöydällä, ennen kun me herättiin ja tultiin syömään. Ainakin se näytti siltä. Mikä siinä on niin hankalaa, ettei ruokia voi laittaa jääkaappiin. Ei ole kiva, kun koko ajan saa pelätä mitä bakteereita täällä saa pilaantuneesta ruoasta. Sama kun meiän ruuat seisoo pöydällä siitä asti, kun täti on ne tehnyt siihen asti, että me tullaan kotiin. Tarkottaa siis sitä, että täti tekee ne joskus iltapäivällä, kun ne syö ja annokset odottaa meitä parhaillaan 6 tuntia pöydällä.

 

Alicia oli sopinut treffit Ulin kanssa klo 1pm Victoria Park Stationille. Siitä mentiin Bloor-Yongelle, jossa treffattiin Giuseppen kanssa. Iltapäivä hengailtiin porukalla ympäri keskustaa. Ei tehty mitään sen kummempia. Oltiin vaan. Mutta ihan mukavaa oli.

 

Kuuden maissa päätettiin kaikki lähteä taloillemme syömään. Täti sano, että ne grillaa tänään jotain, joten olin ihan luottavaisin mielin ruuan suhteen. Pääasiassa se olikin ihan hyvää, mutta kanan koivet ei ollu kypsiä. Söin kuitenkin enemmän kun eilen, pienen jauhelihapihvin ja perunoita. Alin kanssa avattiin mun lakupussi, koska piti saadaa jotain hyvää, jotain syötävää.

 

Kirjottelin jo aamupäivällä kortteja ja illalla lähdin vielä kävelylle etsimään lähintä postilaatikkoa. Toivottavasti kortit ehtii perille ennen kun minä. Ainakin niitten pitäis, mutta saa nähdä miten käy.

Tein vielä pienen kävelylenkin ja tutustuin ympäristöön.

 

Lauran lähdöstä on varmasti hyötyä mun kielitaidolle. Sori Laura! Tiedän, että luet tätä. Mutta olen nyt ollut kaksi päivää käyttämättä suomea mihinkään muuhun, kun tämän blogin kirjottamiseen. Ei sanaakaan suomea kenenkään kanssa. No tietysti Lottaa ei oo näkyny pariin päivään... Englannin käyttäminen ja etenkin puheen parantuminen oli tämän reissun ykkösprioriteetti. Sen puoleen siis ihan hyvä, ettei ole Lauraa jonka kanssa puhua koko ajan suomea. Muuten on tylsää, ettei Laura enää ole täällä.

 

Toisaalta harmi, että tänään oli vapaapäivä. Toisaalta niin hyvä, että sai nukkua pitkään. Täti toi illalla meiän huoneeseen tuulettimen. Ehkä ensi yönä nukun paremmin. Ei ole niin kuuma.