On kesäpäivän seisaus. Tänään päivä on pisimmillään ja me ollaan menossa Sunset Boat Cruiselle Ontario-järvelle.

Uudet flip-flopit piti saada heti jalkaan. Ei päästy kun sata metriä talolta, kun jo alkoi kaduttaa. Niillä oli aluks tosi paha kävellä. Hiljaa käveleminen vielä menee ihan hyvin, mutta jos pitää ehtiä bussille… eikä me ehditty. Sen verran ajoissa kuitenkin oltiin, että kouluun ehdittiin ajoissa. Iltapäivästä flip-flopit tuntu jo ihan siedettäviltä ja illalla mukavilta. Kaikkeen tottuu.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Aamutunnin jälkeen mentiin Phility McNastysiin taas kattomaan jalkapalloa. Tällä kertaa Mexico pelas Portugalia vastaan ja hävis 2-1… Voi voi. Siinä baarissa oli oikeen mukavan näköset aamiaismenut, joista yks yllättäen hyppäs mun laukkuun. Se tulee näyttämään hyvältä mun jääkaapin ovessa. Kerrankin edullinen matkamuisto. Phility McNasty on kiva paikka. Siitä on kovaa vauhtia tulossa meiän kantabaari. Ainakin kisojen ajaks.

 

Iltapäivällä meillä oli taas high vocabulary-tunnit. Puhuttiin häistä ja opeteltiin hääsanastoa. Pidän todella noista tunneista. Ne on vielä paremmat kun General English-tunnit, vaikka nekin on hyvät.

 

Löysin yhdeltä koulun koneista Skypen ja koska äiti sattu olemaan koneella soitin kotiin nopeesti. Sovittiin, että huomen soitellaan uudestaan vaikka meillä onkin ne viren.fi-bileet. Kerroin myös, että oon perustanu tämän blogin. Matkapäiväkirjaa oon kirjottanu koko reissun ajan. Välillä vähän viiveellä mutta kuitenkin. Huomen, kun otan koneen mukaan kouluun, ehdin siirtää ainakin osan jutuista jo nettiinkin.

 

Ennen risteilyä käytiin Lauran kanssa syömässä. Tällä kertaa päätettiin, että mennään oikeen kunnon ravintolaan eikä aina pikaruokalaan Metro Halliin. Löydettiinkin ihan kiva italialainen ravintola, jossa syötiin pizzaa. Se siitä ”ei pikaruokaa”. Mutta se oli hyvää pizzaa. Tapani mukaan söin kinkku-ananaspizzan mutta tällä kertaa siinä oli Parman kinkkua ja oikeita ananaksen paloja tuoreesta ananaksesta. Ei mitään säilykkeitä. Ravintolakin oli hieno ja ilmeisen suosittu. Suurin osa pöydistä oli varattuja. Me oltiin syömässä sen verran ajoissa, että silloin ei vielä ollu paljon muita asiakkaita. Vähän aikaa oltiin ainoat asiakkaat koko ravintolassa.

 

Illalla oltiin risteilyllä. Se oli sellanen bileristeily. Vene oli aika pieni ja matkustajia oli n. 450. Kaikki kansainvälisiä opiskelijoita. Paatti seilas ympyrää Toronton edustalla. Kaupunki näytti todella kauniilta etenkin auringonlaskun aikaan ja pimeällä. Laivalla näin myös tällä viikolla aloittaneen neljännen suomalaistytön. Emilia on vasta 16-vuotias, saman ikänen kun Henun Pinja. Kaikki muut suomalaistytöt täällä on blondeja. Minä en. Lotta voitti laivalla kolmen päivän matkan ranskalaiseen Kanadaan. Uskomaton tsägä!

 

Hyvin siis menee, mutta Tuomas-hammaslääkäriä alkaa olla ikävä. Alaleuasta vasemmalta puolelta on puhkeamassa viisaudenhammas ja se ei tunnu ollenkaan kivalta. Päinvastoin. Se on kipeä. Onneks ei vielä pahasti, mutta syödessä ja etenkin pestessä hampaita.